Krokotiilit tukkivat New Yorkin viemärit – ja scobyt kotimaiset. Myyttejä on monia ja myös kombucha on saanut niistä osansa. Tässä jutussa keskitytään kombucha-myyttien murtamiseen!
Pitkästä historiastaan ja kohisten kasvavasta suosiostaan huolimatta kombucha on monelle vielä tuiki tuntematon juoma. Siksipä kombuchaan yhdistetään sitkeästi erikoisiakin uskomuksia, jotka on tarpeen kumota.
MYYTTI 1: Kombucha on sieni
Tämä yleinen otaksuma johtunee scobyn sienimäiseltä näyttävästä ulkonäöstä, joka on saanut aikaan myös sen, että monissa kielissä kombuchaa kutsutaan sienijuomaksi - jota se ei siis ole.
Kombuchan scoby ei siis ole sieni vaan hiivojen ja bakteereiden muodostama symbioottinen organismi, jossa eri eliökuntien edustajat tekevät hyvää yhteistyötä sulassa sovussa kaikkia osapuolia hyödyttäen. Kombuchankin scobyn hiivat tosin kuuluvat sienten eliökuntaan, joten pieni yhtymäkohta sienien maailmaan kombuchalla hiivojensa kautta toki on. Scobyn puitteissa sieniin kuuluvien hiivojen ja aivan eri eliökuntaan kuuluvien bakteerien saumaton yhteistyö tuottaa ihmislajinkin yksilöiden nautittavaksi mielenkiintoisen lopputuotteen - kombuchan.
MYYTTI 2: Kombuchan scoby kasvaa viemärissä ja tukkii sen
Uskomuksen mukaan lavuaariin kaadettu kombucha voi jatkaa elämäänsä viemärissä kasvattaen scobyjä, jotka aiheuttavat tukoksia viemäriin. Näin ei ole koskaan oikeasti tapahtunut; viemäriolosuhteet eivät tarjoa scobylle optimaalista kasvualustaa. Lavuaariin kaatamisen sijasta kombucha kannattaa toki juoda eikä scobyn riekaleita ole järkevää ahtaa viemäriin - scobyt voi hävittää biojätekeräyksen mukana, ellei niistä eläköidyttyään tahdo valmistaa vaikkapa karkkeja.
MYYTTI 3: Scoby kuuluu säilyttää jääkaapissa
Scoby nauttii mielellään huoneenlämmöstä, jossa mikrobiensakin elintoiminnot pysyvät vireinä. Vaikka valmis kombucha tuleekin säilyttää jääkaapin hellässä huomassa, ei se ole ihanteellinen säilytyspaikka scobylle. Koska liiallinen viileys kangistaa mikrobien ja hiivojen toimintoja, jääkaapissa värjötellyt scoby pitää siirtää muutamaksi vuorokaudeksi huoneenlämpöön ennen kombuchan valmistamista. Jääkaapin sijaan huoneenlämmössä säilytetty (esimerkiksi kombucha-hotelliin majoittunut) scoby on aina valmiina siirtymään tuumasta toimeen.
Scoby-hotelli
MYYTTI 4: Kombuchan kotivalmistamisessa piilee vaaroja
Kombuchan valmistaminen kotikeittiössä ei ole sen uskaliaampaa kuin vappusimankaan väsääminen. Kombuchaa valmistettaessa tulee toki huolehtia hygieniasta - kuten keittiöhommissa yleisestikin.
Suurin “vaara” kombuchan kotivalmistuksessa on juomaan sen fermentoituessa mahdollisesti kehkeytyvä home, jonka kuitenkin onneksi tunnistaa helposti: se on sinertävää, mustaa tai valkoista kasvustoa scobyn pinnalla.
Jos kombuchassasi on hometta, heitetään koko satsi scobyineen päivineen pois ja homma aloitetaan alusta uutta scobyä hyödyntäen.
MYYTTI 5: Kombucha tekee siemailijansa elimistöstä happaman
Ihmisen keho on hieno kokonaisuus, jossa “moniammatillisesti”, jo solutasolta lähtien, uurastetaan pH-tasapainonkin puolesta. Vaikka kombuchan pH onkin suhteellisen matala, ei se saa aikaa elimistömme happamoitumista - pikemminkin päinvastoin! Niin happaman makuisten sitrushedelmien kuin kombuchankin nauttiminen tuottaa kehossamme emäksisiä yhdisteitä, vaikkakaan merkittävää vaikutusta kehon pH-tasapainoon ei tälläkään ole.
MYYTTI 6: Kombucha parantaa kaikki vaivat
Tottakai olisi todella hienoa, jos kombucha olisi ihmetroppi, joka saisi kaikki elolliset rävähtämään täyteen potentiaaliinsa yhdellä kulauksella. Valitettavasti näin ei ole.
Kombucha on toden totta terveellisten kulauteltavien parhaimmistoa, mutta isoja ihmeitä ei sekään tee. Kombuchassa on kosolti orgaanisia happoja ja hyviä bakteereita, jotka kulauteltuina tukevat terveyttämme.
Tämä ei ole ollenkaan vähäpätöinen asia, koska suoliston mikrobi vaikuttaa terveyteemme monin tavoin: mikrobit tuottavat ja erittävät kahmalokaupalla erilaisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat sangen monipuolisesti esimerkiksi ruoansulatukseemme ja vastustuskykyymme. Kiertäjähermon välityksellä suolistomme on yhteydessä aivoihin, josta kumpuaa sanonta: “suolisto on ihmisen toiset aivot.” Lausahdus ei ole lainkaan tuulesta temmattu, koska on tutkittu, että jopa 90 % aivojemme välittäjäaineista kehkeytyy suolistossamme.
Vaikka kaikkia vaivoja kombucha ei siis parannakaan, on siitä kosolti iloa makunystyröidemme lisäksi myös muille elimistömme osasille. Ja tietysti: kombuchan siemaileminen on hyvän mielen toimintaa, jota ei varmastikaan kannata vähätellä.
MYYTTI 7: Kombuchaa voi juoda vain pienen määrän päivässä
Tuon myytin mukaan kombuchaa tulisi nauttia vain tietyn, hyvin maltillisen annostuksen mukaan päivässä, jottei tuli tärvelleeksi elimistöään pilalle. Väitettä perustellaan toisinaan kombuchan alkoholipitoisuudella, joskus taas kofeiinimäärällä tai sokerikuormalla.
Todellisuudessa kombuchan siemailuun ei liity sen kummempia rajoituksia – paitsi silloin, jos olet raskaana. Koska kombucha sisältää hyvin pienen määrän alkoholia, emme suosittele sitä raskaana olevien lipiteltäväksi.
Kombuchan alkoholipitoisuus on hyvin minimaalinen, pullotetussa juomassa sitä on tyypillisesti 0,5–1 %. Kombuchan alkoholipitoisuus on siis verrattavissa vappuiseen simaamme ja huomattavasti alhaisempi kuin ykkösoluen 2,8 %. Tästä jutusta voit lukea lisää kombuchan alkoholipitoisuudesta.
Vaikka olemmekin samaa sakkia koko konkkaronkka, jokaisen ihmisen elimistö on yksilöllinen – ja siksi suosittelemmekin aloittamaan kombuchan iloista nauttiminen maltillisin määrin (esimerkiksi 3–4 desilitraa päivässä). Jalona janonsammuttajana mainetta niittänyt kombucha on hyvien bakteereiden juhlaa ja meistä joidenkin elimistössä nämä pirskeet tuntuvat sisuksissa vahvemmin kuin toisilla. Kannattaa siis kuunnella kehoaan ja nauttia kombuchaa omien aistimustensa viitoittamana.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa nauttia kombuchaa. Se, mikä sopii sinulle ja mihin kehosi reagoi positiivisella tavalla, on juuri oikea määrä ja meininki sinulle.
Sokerisakareille kombucha tuottaa pettymyksen: kombucha on huomattavasti vähäsokerisempi vaihtoehto perusmarkettien limonadiviritelmille. Sokerisyistäkään kombuchaa ei siis ole tarvetta vältellä. Tavallisesti virvoitusjuomissa ja mehuissa on 10–15 g sokeria / 100 ml, mikä on kosolti kombuchan sokeripitoisuuteen < 5 g / 100 ml. The Good Guys -kombuchoista kaikkein vähiten sokeria on ketokombuchoissa (alle 2 g / 100 ml), jotka ovatkin nousseet hiilihydraattitietoisten ylimmiksi ystäviksi.
Kombuchan käymisprosessissa sokerilla on tuiki tärkeä tehtävänsä: se on tarkoitettu scobyn ravinnoksi. Usein scoby ei kuitenkaan jaksa syödä kaikkea sokeria ennen pullotusta, minkä vuoksi valmiiseen juomaan jää hyvin pieni määrä sokeria. Kombuchan sokeri on siis fermentoitumisen edellys – sokeria ei lisätä erikseen makeuttamaan kombuchaa, vaan sen avulla scobylle mahdollistetaan mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet ja mielekäs elämä.
Kombuchaa kulauttelemalla ei pysty aiheuttamaan itselleen myöskään “kofeiinikilareita”, kuten sumppia särpiessä saattaa toisinaan käydä. Koska The Good Guys -kombuchan valmistamisessa käytetään vihreää ja mustaa teetä tai vaihtoehtoisesti kahvia, sisältää kombucha kuitenkin pienen määrän kofeiinia <8,6 mg per 100 ml. Verrattuna pikkuruiseen kupilliseen kahvia (kofeiinia 56–100 mg) tai pullolliseen kolajuomaa (55 mg kofeiinia), kombuchan kofeiinipitoisuus on hyvin maltillinen.
Kofeiinia vältteleville kerromme vielä samaan hengenvetoon ilouutisen: The Good Guys -sarjan Nokkonen & Katajanmarja- sekä Vadelmanlehti & Sitruunamelissa -kombuchat ovat likipitäen kofeiinittomia kokemuksia, sillä ne sisältävät tuota keskushermostoamme kihisyttävää ainetta ainoastaan <1,5 mg per 100 ml.
Myytit murrettuamme suosittelemme nappaamaan monenlaiset kombuchat ja tuotteet kombuchan valmistukseen näppärästi verkkokaupastamme.