Vieraskynäblogissa kirjoittaa ekovaatemuotoilija & taiteilija Milla-Maija Saari aiheena tilataideteos, jossa yhtenä kantavana elementtinä käytettiin The Good Guysin kombuchatuotannosta ylimääräiseksi jäänyttä scobyä. Lue lisää tilataideteoksesta ja siitä miten scoby taipuu käytettäväksi nahkataljan tapaan.
KUKA SOITTELEE? -installaatio
Tarjous installaatiosta Alppilan katugalleria Mutteriin tuli tyytyväisenä yllätyksenä. En halunnut kuitenkaan lähteä toteuttamaan teosta ilman kollegaa ja kombuchanahkaa.
Hyvä ystäväni Sara Vaali lähti saman tien mukaan. Yhteistyömme toimii paremmin kuin hyvin ja päätimme, että ”Kuka soittelee?” on jatkoa viimevuotiselle tilataideteoksellemme Tursuamissysteemille, jossa oliot ja otukset roikkuivat ja riippuivat rantatunnelmissa. Vaivihkaa ne yrittivät ahtautua kolosista, jotka ovatkin inasen liian pieniä. Puristaa kuin ahdistaa.
Uusi teos on vuoropuhelu kahden tekijän suhteesta luontoon, jossa eri tulokulmat vievät kohti toisiaan. Tässä on kyse lempeästä prosessista. Työpäivät alkavat lattialla makoillessa, teoksesta jutellessa.
Kerätään, kuivataan, jaetaan. Luonnosta kaupunkiin. Pehmennetään kulmia, katsellaan maahan. On taljaa, rötyskää, kierretään ympyrää ja seinämiä, jotka eivät peitä.
”Kuka soittelee?” johdatteli myös uuden kaupunkifestivaalin Downtown Callingin luo. Festarimiljöö on Helsingissä Vanhankaupunginkosken vieressä, tiilien ympäröimässä Tekniikan museossa. Teos oli nähtävillä Katugalleria Mutterissa 4.-14.7.2022, jonka jälkeen se siirtyi festivaalialueelle 15-16.7.2022.
Installaation avajaisista katugalleria Mutterissa, Alppilassa 4.7.22
”Kuka soittelee?” rakennettiin 18m2 lasikoppiin vilkkaan Kirstinkadun viereen Alppilaan. Kuusikulmainen lasinen koppi mahdollisti teoksen tarkastelun jokaisesta ilmansuunnasta. Halusimme luoda elementtejä eri korkeuksille. Loimimaisia seinämiä, pehmeitä kulmia ja pieniä rakennelmia. Yhteistyö Nextiilin kanssa mahdollisti meille runsaasti kierrätettyä sifonkia ja valkoista puuvillalakanaa. The Good Guysilta saimme taas valtavan säkillisen scobya, kombucha-sientä, jota olen kuivattanut ja käyttänyt taiteessani materiaalina jo parin vuoden ajan. Sifonkien ja kuivatun scobyn läpikuultavuuden avulla teos hengitti ja mahdollisti valon matkan jatkumisen koko tilan poikki.
Inspiroiva klassikkoteos Toivo Rautavaaran ”Miten luonto parantaa?” toimi opuksenamme teoksen villiyrttien valikointiin. Halusimme tuoda unohtunutta kansanperinnetietoa takaisin keräten lähiympäristömme villiyrttejä, kuivattaen ja purkittaen ne. Jokaisessa purkissa luki kasvin nimi ja kirjan kuvaus mihin kyseistä rohdoskasvia on käytetty. Jaoimme purkkeja kaupunkilaisille teosta purkaessamme. Jokainen voi halutessaan valmistaa yrteistä turvallisesti teetä.
Teos siirrettiin festivaalialueelle 14.7.2022 vanhaan vedentislaamotilaan. Ripustusvaiheessa huomasimme huomattavia haasteita: kankaita pystyi ripustamaan vain yksisuuntaisten teräspalkkien mukaan, eikä meillä ei ollut sopivan mittaisia tikkaita. Onneksi hätä keksii keinot ja saimme yhden illan suunnittelun jälkeen ripustettua teoksen eheänä kokonaisuutena. Tila toimi festareilla tilana, jossa ihmiset pääsivät lepäilemään säkkituoleihin, kuuntelemaan ambient-musiikkia sekä perjantaina seuraamaan Dxxxa D:n keikkaa. Saimme kävijöiltä paljon positiivista palautetta ja viihdyimme tilassa itsekin paljon festarien ajan.
Tilataideteoksen luonteen vuoksi valmistimme tilaan tulevat suuremmat objektit ensin Tampereella Onkiniemi Ateljeella ja rakensimme teoksen päivän aikana galleriatilaan osittain suunnitelman mukaan, kuitenkin antaen tilaa intuitiivisille päätöksille.
Kombucha-taljan valmistus
Yhtenä olennaisena elementtinä teoksessa oli kombucha-sienestä valmistettu talja. Kuivasin The Good Guysilta saamani scobyt juuri sellaisenaan millaisena ne sain. Viikon verran ne kuivuivat vuorollaan vessassa sekä huoneen poikki viritetyllä pyykkinarulla. Scobya on myös mahdollista ensin blendata tehosekoittimessa ja muotoilla massasta haluamansa muotoinen pinta. Nyt halusin kuitenkin sienen itse määrittävän taljan palasien muodon ja kasasin ne yhteen paksulla puuvillalangalla. Langat muodostavat sienten väliin tiheän säiemäisen, jopa rihmastomaisen verkon. Lopputuloksesta tuli kaunis roikkuva seinämä, ryijy tai talja. Koko prosessi limaisten, etikalta tuoksuvien, kombuchaa tiputtavien scobyjen käsittelystä kuivaamiseen ja ompeluun tuntuu tiiviiltä vuorovaikutukselta sienen kanssa. Pitkä ja hitaasti etenevä prosessi saa kärsivälliseksi ja uteliaaksi tutkiskella jokaista orgaanista kappaletta erikseen. Elävä organismi hiljalleen jättää jälkeensä vain nahkansa, jonka aikana vain toivon, ettei kärpäset löydä tätä kuivuvaa jättimäistä sientä.
-Milla-Maija Saari, ekovaatemuotoilija & taiteilija
Villiyrttejä, mm. vadelmanlehti, poimunlehti, voikukka, kuusenkerkkä
